Päätin kaivaa vanhan pölyttyneen blogini esille ja jakaa näin meidän siililän kuulumisia, jottei nyt tarvitse aivan koko facebookia tukkia. 

Meillä ei olekaan ollut siilipienokaisia lähes vuoteen, joten oli iloinen ääni, kun 28.4.2014 kuului piipitystä emosiilin pesästä. Meidän kasvatustoiminta nyt on muutenkin aika pienimuotoista, jotta ehdimme panostaa myös niihin aikuisiin siileihin eikä vain lykkiä pienokaisia maailmalle. 

Poikaset maistelevat jo kovasti kiinteitä ruokia emon opastuksella sekä eilen kävivät 4-viikkoispäivänsä kunniaksi harjottelemassa juoksupyörässä juoksemista. 

Emona häärii SY Nappisilmän Spinelli ja isänä oma kasvattini SY Helleyön Aavikon Kettu (a.k.a Tuff). Hämmästys olikin suuri, kun pesästä löytyi mustien siilien jälkeläisinä kaksi tumman harmaata pienokaista (tyttö ja poika) sekä kaksi vaaleaa suklaata poikaa. Pojilla on mustat sukat ja maskit, mutta ihan vaalean kermakahvin väriset piikit. Toinen on toki perinyt äitinsä pintoa myös :)